Tulitikuista plasmakaariin eli kuusi tapaa sytyttää leirinuotio

Jos tulenteko oli kauan sitten ihmiselle arkipäivää ja helppoa, niin nykyään se vaatii tietoa, taitoa ja riittävää varustusta. Ennen kuin ensimmäinenkään savukiehkura nousee nuotiostasi, olet tietysti varmistanut, että tulentekeminen on sallittua. Blogikirjoituksestamme, Leirinuotion ABC, voit kerrata muistilistan tulentekemisen säännöistä.

Ennen kipinän tai liekin sytyttämistä, muista valmistella nuotiosi huolella ja varata kaikki tykötarpeet sytykkeistä polttopuihin nuotiopaikalle. Oma tapani rakentaa nuotio on asettaa pohjalle kaksi puuta vierekkäin ja koota siihen päälle erilaisia kuivia sytykkeitä, kuten kiehisiä, oksia, neulasia ja polttopuiden tuohta. Varsinaisen nuotion kasaan vasta palavien sytykkeiden päälle, aloittaen ohuista puunsäleistä siirtyen paksumpiin halkoihin vasta kun tuli on kunnolla syttynyt. Erilaisia nuotiopuiden asettelutapoja on yhtä paljon kuin retkeilijöitä, mutta tärkeintä on, että puut ovat lähekkäin toisiaan ja niiden väliin jää happitilaa palamista varten.

Kun kaikki valmistelut on kunnossa, seuraava askel nuotion sytyttämiseen on tietysti liekin saaminen. Nykyaikana on saatavilla useita hyviä välineitä tulensytyttämiseen erilaisissa eräolosuhteissa sekä erilaisille kukkaroille, joten käydäänpä niistä läpi yleisimmät. 

Tulitikut

1. Perinteiset tulitikut ovat varmaan yleisin ja edullisin retkeilijöiden tulentekoväline ja kannattaa olla aina pakattuna rinkan sivutaskuun. Ne ovatkin helpot ja käytännölliset, ainakin niin kauan, kun tikut ovat kuivat ja sää ei aseta haasteita. Tulitikkuja löytyy eripituisina ja jykevät takkatikut eivät ole huono valinta retkiolosuhteisiinkaan. Tulitikkuaskit kannattaa pakata vedenpitävään pussiin kotona riippumatta retken pituudesta tai tehdä vedenpitävästä purkista tikuille ja raapaisupinnalle säilytyskotelo, jotta ainakin kosteuden aiheuttamat haasteet on selätetty. Ihanat makkaratulet kun jäävät haaveeksi, jos tikkujen tulipää tai raapaisupinta ovat kostuneet yhtään. Tulitikkujen haasteena on myös tuuli, joka sammuttaa tulen tikusta hetkessä. Tulta sytyttäessä, kannattaakin kääntää oma selkä tuulta kohden sekä rakentaa pieni tuulensuoja nuotion ympärille, niin kasvatat onnistumisen mahdollisuutta. Ja muista, että nuotio syttyy aina yhdellä tikulla, mutta onko se ensimmäinen vai kahdeskymmenes, sitä ei tiedä.

2. Myrskytulitikkujen tulipää on yleensä perinteistä tikkua pidempi ja suojattu kosteudelta. Retki-myrskytulitikuissa, kuten monissa muissakin, luvataan etteivät ne sammu edes veden alla! Pitää varmaan testata näitäkin vielä joskus. Myrskytulitikkujen hinta verrattuna perinteisiin serkkuihinsa on yli kymmenkertainen, joten se on kenties toistaiseksi kallistanut oman vaakakupin tuttuun ja turvalliseen valintaan.

 Tulustikku eli "firesteel"

3. Tulustikulla saadaan aikaan kipinöitä hangatessa sytytyslevyllä magnesiumtikkua. Sen toimivuutta arvostaa erityisesti märällä säällä, kun sytytin tai tulitikut kamppailevat täyttääkseen tehtävänsä. Etuna tulustikussa on se, ettei se vaadi lataamista tai polttoainetta eli on aina valmis käyttöön. Tulustikun käyttö kannattaa kuitenkin opetella ennen reissua, koska kipinällä tulen sytyttäminen vaatii omat niksinsä verrattuna liekillä sytyttämiseen. Kaupoissa on tarjolla erihintaisia tulustikkuja ja laadussa on paljon eroa. Itse valitsen tulustikun sen perusteella, että sekä tikku että raapaisuterä ovat tukevia ja sopivat hyvin käteen, näin käyttö onnistuu vaikka hanskat kädessä.

Sytyttimet

4. Perinteinen kaasusytkäri on helppokäyttöinen ja halpa tulentekoväline, mutta valitettavan epävarma kapistus, joka ei useimmiten toimi silloin kuin pitäisi, joten yhden kaasusytkärin taktiikalla ei kannata erämaahan lähteä. Lisävarana pari kaasusytkäriä ei tuo monta grammaa painoa lisää ja onhan se toimiessaan nopea ja näppärä kapistus.

5. Bensasytytin eli ”zippo”. Nämä sytkärit ovat jo hieman enemmän heavy duty-toimintaan rakennettuja. Metallinen kotelointi takaa, että sytytin pysyy ehjänä tilanteessa kuin tilanteessa. Kaasuun verrattuna bensaliekki ei ole niin herkkä tuulelle tai kosteudelle, mutta mukaan kannattaa pakata myös varakiviä sekä -polttoainetta, jottei tulet jää vain haaveeksi pidemmällä reissulla.

6. Myrskysytytin lupaa toimia säällä kuin säällä. Nämä voidaan jakaa kaasulla toimiviin myrskysytyttimiin, joissa on yli 1000 asteinen pistemäinen liekki sekä usb-ladattaviin plasmasytyttimiin. Kotimainen Kaari lupaa plasmasytyttimelleen täydellä akulla jopa 500 sytytyskertaa. Itsellä ei ole vielä kokemusta näistä sytyttimistä, mutta pitääpä laittaa ostoslistalle.

Olipa valintasi mikä tahansa, tärkeintä on muistaa tulen huolellinen käsittely. Siinä et voi koskaan olla liian varovainen. Joka kesä ovat palokunnat aivan turhan usein sammuttamassa metsäpaloja huolimattomien retkeilijöiden jäljiltä. Myös nuotion huolellinen sammuttaminen kuuluu nuotion tekijän velvollisuuksiin. Nuotion jäänteet saattavat kyteä syvällä sammalikossa tai kuntassa jopa päiviä ennen kuin siitä syttyy metsäpalo. Jokaisen retkeilijän onkin hyvä kerrata ennen reissua missä, milloin ja miten tulia saa tehdä.